Säätytalon peruskorjaus loppusuoralla: restauroidut julkisivut paljastuvat
Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Säätytalon syksyllä 2023 alkanut peruskorjaus ja restaurointityö on loppusuoralla. Työt ovat edenneet siihen vaiheeseen, että sääsuojia ja telineitä on alettu purkaa ja niiden alta paljastuvat uusittu peltikatto ja kunnostetut julkisivut. Peltikatto jää vielä muutamaksi vuodeksi hapettumaan ennen maalausta, mutta julkisivut ovat jo saaneet takaisin historiallista ilmettään. Julkisivujen kunnostukseen kuului rappaus- ja maalaustöiden lisäksi rikkaiden kipsikoristeiden uusiminen ja ikkunoiden kunnostus.
Julkisivut perustuvat aikakaudelle tyypilliseen jäljittelyyn
Säätytalon julkisivut perustuvat kolmen kivilajin jäljittelyyn. Pohjakerroksessa on haettu graniitin sävyjä ja karheaksi hakattua pintaa. Julkisivun harkotettu kalkkimaalattu peruspinta matkii punertavaa hiekkakiveä ja kaikki listoitukset marmoria. Runsaissa kipsikoristeissa on sekä marmorin että patinoituneen pronssin sävyjä.
Vuonna 1891 valmistuneen Säätytalon materiaalijäljitelmät sekä sisällä että ulkona ovat aikakaudelle tyypillisiä. ”Säätytalon rakentaminen 1800-luvulla oli sekä aikataulultaan että rahoitukseltaan hyvin niukka. Kaikissa hankinnoissa haluttiin suosia suomalaisia toimittajia. Jäljittelymaalaus tarjosi näin sekä kustannustehokkaan työtavan että väreiltään ja mittakaavaltaan tarkasti hallittavan ulkonäön”, kertoo Säätytalon historiaa tutkinut Kati Winterhalter Arkkitehtitoimisto Okulus Oy:stä. Hän on toiminut myös julkisivutöiden suunnittelijana ja valvojana.
Pääjulkisivun monumentaalipylväät palautetaan alkuperäiseen hiekkakiven sävyyn
Julkisivujen paljastuminen kahden vuoden kunnostustöiden jälkeen on Senaatin rakennuttajapäällikkö Selja Flinkin mukaan jännittävää, sillä maalausta ei ole telineiltä päässyt näkemään kokonaisuutena. ”Rakennus tulee kuitenkin näyttämään tutulta Säätytalolta. Selkein muutos on siinä, että pääjulkisivun neljä valkoiseksi 1950-luvulla muutettua monumentaalipylvästä palautetaan jälleen hiekkakiven sävyisiksi”, toteaa Flink.
Säätytalon peruskorjaus jatkuu vielä sisätiloissa
Säätytalon edellisestä peruskorjauksesta on jo yli 30 vuotta. Rakennuksen julkisivujen kunnostamisen lisäksi sisäpintojen runsaalle maalauskoristelulle on tehty laajamittaisia konservointitoimenpiteitä ja rakennuksen talotekniikka uudistettu. Samassa yhteydessä on parannettu myös rakennuksen esteettömyyttä ja energiatehokkuutta. Säätytalon korjaukset ovat työllistäneet monia restauroinnin ja konservoinnin erityisosaajia. Rakennuttamisesta vastaa valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt. Pääurakoitsijana toimii Rakennus Oy Antti J. Ahola ja hankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Freese Oy.
Julkisivutyöt on toteuttanut Rakennusentisöintiliike Ukri Oy:n työryhmä Anni Hassin johdolla. Ikkunat on kunnostanut Restaurointiosuuskunta Kymen Karmiini ja peltikaton uusimisesta vastaa Pellista Oy.
Julkisivun valmistumisen jälkeen konservointityöt jatkuvat vielä kesän ajan sisätiloissa. Rakennus luovutetaan valtioneuvoston kanslialle syksyllä 2025. Puistikon kunnostus ja Helsingin kaupungin rakentama leikkipaikka valmistuvat loppuvuodesta.
Taustatietoa Säätytalon julkisivuvärityksestä
Säätytalo on yksi Helsingin koristeellisimmista ja puhuvimmista julkisivuista. Sen koristeohjelma on kokonaisuudessaan harkittu ja johdonmukainen. Korinttilainen, kahden kerroksen yli nouseva pylväsjärjestelmä kertoo vallasta. Sääty-yhteiskunnassa itävä yleisen ja yhtäläisen demokratian siemen saikin talossa hyvän kodin, kun se valmistui vuonna 1891. Säätytalon julkisivuarkkitehtuurilla on selkeitä esikuvia paitsi antiikin arkkitehtuurissa ja Italian renessanssissa myös oman aikansa eurooppalaisessa rakentamisessa. Tiilestä, rappauksesta ja kipsistä muotoillun rakennuksen julkisivut esittävät veistettyä luonnonkiveä.
Julkisivuja nauhamaisesti kiertävä, okrankeltaisella ja tiilenpunaisella toteutettu ”Juhlakulkue”-friisi oli ajateltu väliaikaiseksi, ja sitä pidettiinkin tyylillisesti vieraana. Pääjulkisivua dominoiva, päätykolmiossa oleva valtava Emil Wikströmin pronssiveistos nostettiin paikalleen yli 10 vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen, vuonna 1903. Veistos esittää Aleksanteri I vahvistamassa Suomen lakeja vuoden 1809 valtiopäivillä. Hallitsijaa kehystävät molemmin puolin säätyjen edustajat ja Suomen kansan historia esitettynä symbolisin henkilöryhmin. Oma kerrostumansa julkisivuilla on erilaiset kaupunkien ja maakuntien vaakunat.
Julkisivujen väriskaalalla on ollut monta vaihetta, ja jokainen on perustunut oman aikansa tulkintoihin – niin myös tämä uusin. Ensimmäinen väriasu on toteuttanut sisätiloissa edelleen vallitsevaa monivärisyyttä, polykromiaa. Päätykolmioveistoksen valmistuessa 1903 Säätytalo huoltomaalattiin ensimmäisen kerran, alkuperäistä selvästi vaaleammaksi, aikakauden uusia tuulia kuunnellen. Seuraavina vuosikymmeninä rakennuksen huoltomaalauksella oli monia vaiheita, mm. asiaan kuuluva lateksivaihe. Edellisen, vuonna 1993 toteutetun julkisivujen peruskorjauksen yhteydessä professori Helander palautti julkisivuun alkuperäistä polykromiaa ja rapattujen pintojen kalkkimaalauksen. Tässä yhteydessä alkuperäisestä perussävystä on löytynyt enemmän viitteitä ja sitä onkin säädetty kohti punertavampaa kokonaisuutta.
Kohdearkkitehti Kati Winterhalter, Arkkitehtitoimisto Okulus Oy
More infromation
Rakennuttajapäällikkö Selja Flink, [email protected], p. +358 40 669 5337
valtioneuvoston kanslia
toimialajohtaja Heikki Hovi, [email protected], p. 0295 16001
